— "Nyt näet, että kaiken täytyy käydä loan ja tulen kautta elämässä… Tulessa syntyy helmi, kukka kasvaa lannassa. Niin on myöskin ihmishenki: Se tutkii kaiken loankin… Siinä loassa se kirkastuu."
Oolavi (ihmeissään):
"Tämä todellakin minua ihmetyttää…"
Perkele (kavalana):
— "Siis näet miten kaikki jalostuu elämän loassa…
Niin kasvoi Harhamakin… kai lienet kuullut siitä
puhuttavan?"
Oolavi hämmästyi. Perkeleen katse lumosi häntä, pimitti hänen järkensä. Kaikki näyttäytyi hänelle toisessa valossa kuin ennen. Hän myönteli ajatuksissaan:
— "Olen kuullut… lukenutkin olen… Nuori pappi myös kertoi samaa Harhamasta; kuulin myös Paavalista, Davidista sekä useista raamatun henkilöistä, niin ovat Mooses, Salomon ja muut aikansa rikkoneet ja pahaa tehneet… Ja Faust… ja Wilhelm Meister… Nyt alan uskoa jo puhettasi…"
Hartailla eleillä huudahti siihen Perkele:
— "Kiitos herran että avautuvat ihmisien silmät!"
Hän antoi merkin. Silloin kaikki muuttui taas ennallensa. Miehet hapuilivat päistänsä seppeleitä, ihmetellen… Jokaisen silmät suurenivat. Hämmästyksestä kummissaan lausui Harteva: