HAKSELI
(Saapuu.) Ka!… Täällähän se Mimmi Paavaliinakin on… (Juo.)
LOMSTIINA
(Muikistellen.) Tää-ällä! (Neuloo.)
MIMMI PAAVALIINA
(Touhussaan, syrjästä puhujana.) Tääl-lä!… Tääl-lä! Me elämme täällä alati vain kinttujemme päällä. (Äkkiä asiallisemmin, tarkoituksella, yhä touhussaan.) Mutta ennen aikaan sitä kun elettiin… Kun sitä siihen aikaan kun minäkin rippikoulusta ripille pääsin, elettiin niin… (Äkkiä, alistuen.) Mutta minkäpä sille voi… Kun on poika ja tyttö jo aikaihmisen ijässä, niin … ripillehän ne on toimitettava… Ripille, niinkuin on itsekin aikoinaan ripille päässyt…
LOMSTIINA
(Auttaen petoksessa.) Jus-tiisa!… (Nyökäys.) Silloin kun sinä itse ripille pääsit.
HAKSELI
(Tapailee.) Ka… Se on… Minkäs sille voi… (Pyyhkii hihalla suunsa.)