MIMMI PAAVALIINA
(Leveän maireasti, pilkalla kumarrellen ja niiaillen.) Jaaa-a!… Kun hän solmisi!… (Kumarrus, tai jotain vastaavia eleitä)… Kun kissa juoksi ja pisti käpälänsä pihtiin, niin sanoi että: pihti pahuus solmisi!… Jaaa-a!… (Äkkiä Hinkalle äkeästi.) Ja sinä, Hinkka pahuus!… Tokko lie koko miehessä vielä mieheksi sanottavaakaan muuta kuin se, että isällä on ollut aikoinaan parta ja itselläsi äiti, joka on paidanhelman pöksyyn pannut, mutta jopahan vaan käsi haroi ja… (Makeasti ilkkuen) Ä ämmä… Ämmä vaan pitäisi pojalla… Jaaaa-a!… (Äkkiä, nopeasti.) Kuule, Hinkka?… Tiedätkö sinä vielä edes sitäkään, miten haikara munii?
HINKKA
(Loukkaantuneena. Äkeästi.) Elä pilkkaa!
MIMMI PAAVALIINA
Sooo-o!… Vai ihan olet ylpeä tiedostasi!… (Äkkiä) No… Eivätpähän miehet muuta tietänekään… (Suuttuu lopen, sieppaa rutosti paidan ja yrittää karata päälle.) Mutta annan minä sinulle paholaisen eväs… (Hinkka syöksyy pakoon vasemmalle. Liinulle, ihan sormella uhitellen.) Muista sinä, tyttö, juukeli!
LIINU
(Yrittää puolustautua.) Niin no…
MIMMI PAAVALIINA
(Keskeyttää. Matkien imelästi, ivalla, niiaillen tai kumarrellen.) Nii-iin-no… Jaa "nii-iin-no!"… (Niiailee, kumartelee.) Minä mampseli ja fröökinä, joka … en ole vielä kunnolla kuoresta päässyt, kun jo kaakatan kukolle… (Äkkiä, tiukasti.) Paikalla siitä pyykinpesuun rannalle!… (Yrittää hyökätä.) Pahanhengen letukka… (Liinu syöksyy pakoon, oikealle. Yksin. Touhuaa tavaroiden kanssa) Jaa-a!… Jaa-a!… Niitä tämän ajan tyttöjäkin… Pytty ei vielä kunnolla vettänsä pidä, niin jo kuvittelee isoksi korvoksi kasvaneensa… Jaa-a! Jaa-a!