Tämä sylkäsi rauhallisena, Jumppanen imasi savut, tuli taas Ökön eteen, kopautti olalle ja toisti:
"Ö-kö!"
"Sakkojapa tuosta vaan saa!" murahti tämä. Jumppanen raapi korvallistansa, arveli ja sanoi viimein jyrkästi:
"Sinulla on, Ökö, sitä vielä."
Ökö muljautti paateen. Toiset seurasivat esimerkkiä. Silloin sanoi jo
Jumppanen paateen tarttuen:
"Kohotetaanpas tätä pirun päälakea… jos siellä olisi!"
"Heitä, Leena, se päänraaputus! Jo sitä välttää!… Kun ei sieltä kuitenkaan mitään löydy!" käski jo lautamies Juntunen, varustautuakseen Jumppasen avuksi paatta nostamaan. Toiset miehet jo maistelivat ja varustautui joku jo tötteröäkin tekemään.
Jumppanen valitti paadesta:
"Tämä on pahuuksen iso kivi nostaa."
Miehiä riensi joutuin apuun ja kohta nosti Jumppanen paaden alta viinapuolikon ja sanoi muka ihmeissänsä: