—Herra isä siunatkoon…! Pahahenki on katolla!
Kauhistuneena hän läksi juosta hynttyyttämään mökillensä. Esa huomasi sen ja huudahti:
—Katso Otto…! Akka juoksee!
Mummon juoksu huvitti heitä. Yhä innostuneemmin vaakkuivat he:
—Teleh-voon…! Teleh-voon!
Juoksusta miltei läkähtyneenä pääsi Sievä Magdaleena mökillensä, siunasi itsensä ja veisasi virren.
Vihdoin loittoni härkä sen verran, että pojat uskalsivat kiivetä alas katolta. Varovasti he laskeutuivat vastapäiseltä puolelta alas ja oitis maahan päästyänsä syöksähtivät kipakkaan juoksuun.
III
Kirkonkylään, vallesmannille, jonka telefooni oli valmistunut viime viikolla ja oli ensimmäinen koko lähitienoilla, oli täältä Salokylästä hyvä taival matkaa. Useissa paikoin oli myötämaata, jopa jyrkkiä alamäkiä, ja niissä panivat pojat täydeksi juoksuksi, ehtiäkseen vain pian perille. Eräässä ylämäessä he kävelivät rinnatusten ja Otto kehui:
—Sitte otetaan sekin kannu ihan täyteen siirappia… Ja vielä itse juodaan mikä vain jaksetaan.