Mutta vähitellen tottuivat hekin. Tupakoiminen alkoi jo luistaa niin että Vesa voi ruveta kertomaan omia urotöitänsä. Hän alkoi:
—Kerran kun me olimme Sakun kanssa ja poltimme tupakkaa.
Siitä sukeutui pitkä juttu. Vesa kehui Sakua ylpeillen:
—Saku ei säikähtäisi mitään… Vaikka olisi mikä tulossa, niin Saku ei pelkäisi.
—Mutta jos Immosen vihainen härkä olisi, niin pelkäisi! väitti Otto.
Vesa tenäsi:
—Ei pelkäisi. Saku kun ottaisi papan pyssyn ja sillä pamauttaisi, niin kuolisi koko härkä!
Vesa oli voittanut. Nyreytyneenä virkkoi Otto:
—Oletkos sinä sillä pamauttanut?
—En, täytyi Vesan myöntää. Mutta oitis hoksasi hän korjata tappionsa:
Ylpeänä hän kysäsi:
—Mutta onkos teistä kuka sylkäissyt papan pyssyn piipun reikään…?
Oletko sinä Esa?