»Senkö täyteistä ne tuohon aitaan tuonkin reiän ovat tehneet … hyvään lauta-aitaan!»
Sitä ei Anttikaan käsittänyt. Hän valitti:
»Oli se lihava potsi; kun ei olisi ollut tuota reikää…»
Nyt Jussi raapi päätään. Arveli mennä pihaan, mutta se äkäinen herra kammotti. Hän jo kysyi pojalta:
»Tiedätkö sinä, Kotilaisen poika, kenen talo tämä on?»
»En minä tiedä… Vaan ei siellä ole sitä tohtoria, joka siellä lasareetin pihalla oli», selitti poika, ja Jussi rohkaistui:
»No sitten mennään!»
Silloin alkoi vielä ankarampi ajo kuin ennen. Jussikin jo sanoi:
»Jos ei siinä muu auta, niin annetaan seipäällä kärsään, jotta töllöää siihen paikkaan.»
Nousi huuto ja rymäkkä. Seipäät heiluivat ilmassa. Näytti aivan kamalalta. Jussi liehui seiväs kädessä ja huusi: