»Tietysti ne ovat olleet kiihtelysvaaralaisia. Siellähän niitä oli ennen aikaankin suuria juoppoja, semmoisia kuin esimerkiksi sekin se Väänäsen Jussi-niminen poika, joka sieltä meni ensin sinne Puhokseen ja sitte eikö tuo liene Ameriikkaan joutunut.»
Kaisa uskoi sen ja valitti vain:
»Tuon viinarännin syyhän se on koko asia!»
»Sen se on… Eiväthän ne kiihtelykseläisetkään olisi ilman ränniä riivautuneet!» todisti Antti.
* * * * *
Asia alkoi siis taas selvetä ja toivorikkaampina vetelivät miehet savuja piipustansa. Sattui sitten vielä niin, että Kaisa itse joudutti asian kulkua, antoi ikäänkuin langan pään Antille, käskien: vedä nyt siitä. Hän näet kysyi:
»Mitenkä se Vatanen nyt jaksaa yksinään semmoisessa talossa työt tehdä ja maidot kirnuta?»
»Onhan sillä siinä vähä piika-apulaista. Vaan vaikeaksihan se hänellekin käy ajan pitkään, kun on talossa semmoinen julma karja lypsäviä ja siihen vielä tarpeellinen määrä pientä karjaa», selitti Antti puhemiehenä, ja Kaisa hämmästyi:
»No on siinä talossa yhdelle naimattomalle miehelle liehumista, jos lie tuossa sitä maitoakin! Johan siinä hovissa menisi ihan oma emäntä!»
»Menisihän se! Tarvittaisiin sitä riihtä puidessakin oma emäntä, joka puisi apuna! Kun on nytkin tällä Vatasella seitsemän suurta kekoa ruista ja siihen sitte vielä otrat ja muut kaurat.»