»Emme mitään… Emme mitään», matki viranomainen, mutta Jussi toisti:
»Emmekä tehneetkään mitään. Istuimme vain kärrissä ja ajoimme.»
»Ajoimme … me ajoimme … me vain ajoimme … horna! Mutta tiedättekö te minne te ajoitte?»
»Ka, Kiihtelysvaaraan… Tiesimmehän me sen ja ihan selviä miehiä olimmekin», puolustautui Jussi topakasti, sillä hän oli varma asiansa oikeudesta. Tahvanainen harppaili hetken aikaa kädet selän takana, vihaisena, ja ärjäsi taas:
»Mutta tiesittekö te kenen hevonen se oli?
»Emme», vastasi Jussi, ja Anttikin lausui hämmästyksensä:
»Mistä hitosta me olisimme tienneet, kenen se on?»
»'Mistä olisimme tienneet'!… Annan minä teille 'mistä olisimme tienneet'!… Kyllä te tiesitte!»
»Emmepäs tienneet!» väitti Antti, ja Jussi lisäsi entistä lujempana:
»Hitoltako sen tietää?… Onko se hevosen hampaassa tai hännän alla sanottuna, kenen hevonen se mikin on!»