Talon väki oli yhä vaiti siitä asiasta. Emäntä juonitteli yksinään:
»Kattilankin ovat heittäneet illalla pesemättä… Syövät vain siinä ja makaavat, eivät pidä mistään huolta.»
»Ja rajuluontoinen mieshän se tämä Jussi Vatanen on itsekin… Ei sen akka kauppojaan kiittele.»
Emäntä meni käymään eteisessä. Sieltä palattuaan hän sanoi:
»No hyvin joutikin mennä Karhuttaren verkkoon semmoinen mies… Joillakin kuuluu tapelleen ja juoneen, ja kärriinkin vielä oli jäänyt viinalekkeri.»
»Ähä! Vai on se Vatanen juonutkin ja tapellut!… Sitähän minä jo ihmettelin, että eiköhän se Makkosen leski sitä viettele semmoiseenkin ilkeyteen», hämmästyi Antti.
Mutta kotvasen tupakoituaan ja ajateltuaan alkoi hän vähän puolustaa
Jussiakin, sanoen:
»Vaikka kuka sitä tietää, vaikka olisi se Mulon Partanen tapellut ja sitten Vatasen panivat erehdyksessä putkaan… Sillä mikä niitä pimeässä erottaa!»
Mutta ei kukaan ottanut puhetta korviinsakaan. Ukko Hyvärinen toisti emännän sanat, ikäänkuin itsekseen puhuen:
»Jouti… Jouti mennä Karhuttarelle, juoppolalli!»