»Millähän se Tahvo Kenonenkin henkeään elättänee?»
Jussi oli ajatellut samaa asiaa ja arveli:
»Eikö tuo sillä räätälin työllä aina ansainne!»
»Tottapa se sillä… Sillä ei suinkaan se muutoin leivissä pysy!» vahvistui siitä Anttikin, ja Jussi vielä lisäsi:
»Tekeehän se housut, niin että kestää niissä mies aikansa.»
Hetken kuluttua hän ihmetteli:
»Kas kun ne eivät ole panneet sitä Kenosta putkaan täällä Joillakaan!»
Mutta nyt he vaikenivat, kun oli tullut se sana mainituksi. Antti koetti jonkun aikaa mietittyään kääntää puhetta toisaalle, muistellen:
»Onkohan sen Koposen ruunan patti parannut, kun se leikkuutti sen mustalaisella?»
Jussi tunsi asian ja myönsi: