PILLISKURU kaataa keskustelun aikana itselleen kahvia niin kauan kuin pannusta riittää.
Kyllä minä uskon.
(Äänettömyys. Juovat kahvia.)
Missäs se Matti nyt viipyykään?
MANTA
Missäs muussa kuin työssä. Johan se nyt menisi kyläilemään! Kaksi tinkiä tekee päivässä, kun sille päälle tulee. Johan nyt kylään. Tässä se on alituiseen jaloissa, kun ei satu työhön. Ja sitä siivoa mitä se täällä pitää. Niin että ajatteleekos Pilliskuru, että voisi erota niinkuin tohtorinna ja tohtori?
PILLISKURU
Ajattelenhan minä, että mitä ihminen syyttä suotta kärsimään rupeaa.
Mikäs Mantan on ollessa tässä yksin — eikös tämä Koivula ole Mantan?
MANTA
On kyllä. Ei Koivulan seinissä ole Matin toimittamia hirsiä kynnenkään vertaa.