EDITHA
Hän oli suuri ja komea ja väkevä. Hänessä oli merta ja vuorta ja vuonoa, siinä miehessä. Hänen nimensä oli näköalakortissa, jonka sinulle kerran lähetimme Versaillesta. Etkö muista? Juuri siellä, Trianonin lehdoissa me harhailimme ja…
SALOKANNEL
Kuule, Editha, älä jatka… Taikka minä…
EDITHA
Tuletko sinä mustasukkaiseksi! Kuinka minä pidän siitä! Herttainen sinä olet mustasukkaisena. Rakasta minua oikein kuumasti (painautuu häntä likemmä)… Näin… Katso, minä en voi lakata sinua rakastamasta. En voi! Ymmärrätkö?
SALOKANNEL
Kuinka kauniisti sinä puhut! Oi, sinä olet elävä runo! Odotahan kun minä puen sinut sanoiksi! Siitä… siitä tulee jotakin! Minulla on paraikaa tekeillä runoelma…
EDITHA (säpsähtää)
Kuuletko?