Ruudi saapui osakuntaan odottamatta, sumuisena päivänä marraskuun lopulla, kun kokouksessa keskusteltiin paraikaa vuosijuhlanvietosta. Kokous ei mitenkään ollut merkillinen. Se oli päinvastoin noita vähäpätöisiä, jollaisia osakunnat pitävät sisältörikkaiden kokousten lomassa, ikään kuin levätäkseen. Puoli tuntia olivat Järvensivu, Sorvi ja Kukkola ylläpitäneet keskustelua osanottomaksusta. Pojat loikoilivat tuoleillaan oikealla ja tytöt istuivat hyvässä järjestyksessä vasemmalla. Inspehtori johti puhetta, vedoten tuon tuostakin kuraattorin asiantuntemukseen. Osakunnan suurten vainajien kipsihahmot katselivat juhlallisina elävien osakuntapolvien kilvoitusta. Sorvin, Kukkolan ja Järvensivun äänet kaikuivat vuoronperään. Oli miltei unettavan hiljaista. Tarjoilusalista eli niinsanotusta "tuvasta" kuului silloin tällöin posliinin kilahdus tai ikään kuin varastettu naurunhelähdys.
Äkkiä soi eteisen kello ja samassa kävi kuin humahdus läpi koko huoneiston. Se tuntui lukittujen ovien takaa kokoussaliin asti. Ensin kajahti ilo pienten huudahdusten muodossa ilmoille eteisessä, sitten se siirtyi tupaan, sitten tupakkahuoneeseen, sitten läpi kirjastohuoneen pikkusaliin ja täällä se pysähtyi punnitakseen, kannattaisiko lähteä valloittamaan kokoussalia vai olisiko parasta jäädä ulkopuolelle.
Helmi tunsi Pirstan käden vavahtavan omassaan heidän istuessaan rinnan salin perällä.
— Ruudi on varmaan tullut, kuiskasi Pirsta.
Ja heidän silmänsä ja korvansa jännittyivät. Kaikkien muidenkin tyttöjen päät kääntyivät oveen. Miesväeltäkään ei jäänyt huomaamatta, että jotakin oli tekeillä oven takana. Inspehtori kysyi, leikitellen vasaralla, kuraattorilta, mikä vuosijuhlamaksu aikaisemmin oli ollut. Hän koetti nähtävästi saattaa kysymystä luistamaan eteenpäin. Läsnäolijat tuntuivat kaikki saaneen siitä tarpeekseen, pääväittelijätkin kiirehtivät kumpikin tekemään ehdotuksensa. Ratkaisu meni nopeaan ja vasara paukahti.
Silloin nousi Pirsta ja veti Helmin mukaansa. He kiirehtivät läpi kokoushuoneen ja Pirsta repäisi oven auki pikkusaliin.
— Ruudi! huusi Pirsta.
— Terveisiä Unkarista.
— Oletko sinä todella tullut!
— Pikakyytiä läpi Euroopan. Keskiviikkona Budapest, torstaina Wien, perjantaina Berliini, lauantaina Kööpenhamina, eilen kotona.