KILKKI
Älä pelkää, lapsi kulta. Kyllä rouva ymmärtää, ettei tästä nyt tule kauppoja. (Hymähtelee, viihdyttelee Selmaa kuin lasta.)
Rouva katselee hetkisen Selmaa, joka itkee puun
runkoa vasten nojautuneena. Ravistaa päätään.
KAUPUNGIN ROUVA viittaa päivänvarjollaan Kilkkiin.
Solhhane?
KILKKI koputtaen sormillaan rintaansa, pidätetyn naurun ja raivon vaiheilla.
Solhhane.
KAUPUNGIN ROUVA
Soo, soo. Skaada, skaada — vahinkko, vahinkko netti flikka…
(Hymyilee. Lähtee.)
Kilkki vie Selman lehtimajaan, ottaa häntä, kuin
suojellakseen, hartioista takaapäin kiinni.