LYYLI purskahtaa suureen nauruun.
Sinä!
JANNE
Mikäs konsti se sitten on? Vettä ja kahvijauhoja ja selvikettä. Minä näytän ettette ikinä ole juoneet niin hyvää kahvia.
SAIMA nousee, työ käsissä, malttamattomasti Lyylille:
Lakkaa nyt jo nauramasta, minä keitän sen kahvin.
JANNE
No entä minä!
SAIMA
Korjaa sinä se kello.