Sorri tulee huoneeseen.
SYLVI ihmeissään.
Mutta itsehän te olette ajanut meidät…
ISOISÄ
Voi sinua, Sorri, mammonan renki — hakotukkimies oli aatelia sinun rinnallasi.
SYLVI kauhistuneena.
Väinö, hän puhuu kauheita ja hän on oikeassa…
SORRI
En häpeä tunnustaa, että se valistusmuoto, jota postimestari kutsuu mammonanpalvelukseksi, oli ensimmäinen herätyksentuoja minun kaukaisella kotiseudullani.
Sorri ja Sylvi lähtevät makuuhuoneeseen.