Tiedät etten kärsi pikkulapsia.
Katsahtaa kelloon, lähtee kiireesti eteiseen, panee hatun päähänsä ja lähtee toimeensa.
SORRI hänen jälkeensä.
Etkä paljon suuriakaan.
SYLVI kiiruhtaen Sorrin luo.
No Väinö, alkaako selvetä?
SORRI
Minun olisi pitänyt antaa isäntien siellä kotipuolessa hiukan odottaa korkorahojaan. En ajatellut, että ukko täällä olisi niin tiukalla päällä.
SYLVI
Isoisän täytyy odottaa. Mutta entä minä — miten minun käy?