"Mitä minusta tahdot?"
"Odota! Ole hiljaa ja anna minun miettiä, niin saat sitten kuulla…"
Hän katsoi nuorukaiseen julkeilla silmillään ja Jakow mukautui…
Malva ja Vasili kulkivat hetkisen ääneti. Tyttö katsoi sivulta vanhuksen kasvoja ja hänen silmissään paloi outo loisto. Vasili katsoi eteensä ja vaikeni. Heidän askeleistaan vajosi hiekka, ja kulku oli hidasta.
"Vassja!"
"Mikä on?"
Vasili katsoi tyttöön, mutta kääntyi heti pois.
"Olen tahallani järjestänyt tämän epäsovun sinun ja poikasi välille. Voisitte ehkä elää yhdessä täällä riitelemättä", sanoi hän tyyneesti: hänen äänensä ei ilmaissut jälkeäkään mistään katumuksesta.
"Miksi sen teit", kysyi Vasili silmänräpäyksen vaiettuaan.
"En tiedä… Se nyt kävi niin!"