Aljoschka. Tässä se on!
(Viheltää. Medvedjev juoksee hänen perässään).
Satin (taluttaa Pepeliä Nataschan luokse). Vasjka — älä pelkää! Murha tapahtui tappelussa… ei siitä kovin syytetä! Ei se paljon maksa…
Vasilisa. Pitäkää kiinni Vasjkaa! Hän tappoi mieheni… minä näin sen!
Satin. Minä myös sivalsin ukkoa, pari kolme kertaa… Paljoko sille tarvitsi! Kutsu minut todistajaksi, Vasjka!…
Pepel. En tahdo itseäni puolustaa… Minun on ensin saatettava Vasilisa varmaan paikkaan… Ja kyllä minä hänet saatankin! Se oli hän, joka sitä halusi… Hän houkutteli minua — murhaamaan miestänsä… niin juuri, hän houkutteli!…
Natascha (äkkiä, kovasti). A-a… nyt minä ymmärrän!… Niinkö, Vasilij?! Hyvät ihmiset! He ovat yksissä tuumin… Sisareni ja hän… yksissä tuumin… tehneet kaiken tämän! Niinkö Vasilij?… Senkö vuoksi kanssani taanoin puhelit että hän kuulisi? Hyvät ihmiset! Vasja on hänen rakastajansa… oletteko kuulleet… senhän kaikki tietävät… he ovat yksissä tuumin! Se oli Vasilisa joka houkutteli hänet murhaamaan miestänsä… mies oli heidän tiellään… minä myös olin heidän tiellään… Nyt he tekivät minut raajarikoksi…
Pepel. Natalja! Mitä sinä… mitäs sinä nyt?!
Satin. Voi sitä… pirua!
Vasilisa. Valehtelet! Hän valehtelee… minä… hän, Vasjka on murhaaja!