Kostiljev (nauraen). Aina sinäkin olet valmis haukkumaan! Mutta minä pidän teistä kaikista… te olette minun onnettomia, kykenemättömiä ja kadonneita veljiäni… (Yht'äkkiä sukkelaan). Onko Vasjka kotona?
Satin. Mene ja katso…
Kostiljev (menee ovelle ja kolkuttaa). Vasja!
(Näyttelijä ilmestyy kyökin ovelle ja syöpi mukertaa jotain).
Pepel. Kuka siellä?
Kostiljev. Se olen minä… Vasja…
Pepel. Mitä asiaa?
Kostiljev (väistyen ovelta). Aukaise ovi…
Satin. (Katsomatta Kostiljeviin). Kyllä ukolle aukaistaan, mutta siellä se on eukkokin…
(Näyttelijä purskahtaa nauruun).