Luka. Rauhaa ja terveyttä, kunnialliset ihmiset!
Pepel (sivellen viiksiänsä). Aa, Natascha!
Bubnov (Lukalle). Oltiin kunniallisia, kun oli semmoinen kuosi. Nyt siitä on kulkemassa jo toinen vuosi…
Natascha. Tässä on uusi hyyryläinen…
Luka. Minulle on yhdentekevä! Minä kunnioitan veijareitakin; minun mielestäni ei kirppu ole kirppua kummempi: kaikki he ovat tummia, — kaikki hyppivät… eikö niin… sanoppa, rakkaani, mihinkä minä tässä asetun oleilemaan?
Natascha (osottaa kyökin ovea). Mene sinne, vaari…
Luka. Kiitos, tyttöseni! Kun sinne, niin sinne… Vanhukselle — missä lämmin, siellä koti…
Pepel. Sepä hauska ukko.
Natascha. Ainakin hauskempi kuin te… Andrei! Akkasi on meidän kyökissämme… tule vähän ajan perästä hakemaan.
Kleschj. Hyvä… kyllä tulen…