RAFAEL. Merkillistä, ensiksi hän ei tuntenut minua, — mutta kun puhuin gurkusta —
FEDERICO (ääneen). Taas tuo gurkku, tämä näyttää olevan hullun kiinteä aate hänessä. (Hiljaa.) Rafael, Rafael parka!
RAFAEL. Mitä sanot sinä?
FEDERICO. Minä surkuttelen sinua.
RAFAEL. Miksi niin?
FEDERICO (hiljaa). Hän ei tunne tilaansa.
RAFAEL. Etkö tahdo sanoa minulle, minkätähden sinun käy sääliksi minua?
FEDERICO. Sinä olet gurkut päähäsi pannut.
RAFAEL. Kuinka? gurkut päähän? Oletko sinä päästäsi paleltunut?
FEDERICO (hiljaa). Hän ei ymmärrä minua. (Ääneen.) Sinä olet iso-äidille rakkautesi ilmoittanut.