FEDERICO. Menkää sisälle, mummu, heittäkää hänen kostamisensa minun huolekseni.
LEONCIA. Jo taas jälleen nämät taudin vävähdykset!
FEDERICO. Tässä on magnesiaa, mutta lähtekää nyt, mummu!
LEONCIA (magnesia-lasia tyhjentäin). Jumalani, mitä minusta tullenee, mitä minusta tullenee!
(Pois oikealle.)
20 Kohtaus.
Don Cleto. Federico. Myöhemmin Rafael.
FEDERICO (hiljaa). Totisesti hän tappaa iso-äidin, sen vuoksi on hän lääkäri. (Ääneen.) Nyt saatte tehdä tiliä minulle. Mitä olette vehkeilleet?
CLETO. Antakaa minun olla.
FEDERICO. Te olette minun ystävääni mitä pahimmin loukannut, ystävääni, joka tahtoi olla teidän hyväntekijänne.