17. "Oppineilla" s.o. sofisteilla. Niistä laveammalta kirjassa Sokrates siv. 8-13.

18. Cajus Fabricius Luscinus, jota Romalaiset sekä runoilijat että muut kirjailijat ylistellen muistelevat, tuli kuuluisaksi etenkin Pyrrhuksen sodan aikana lahjomattomuudestaan ja rehellisyydestänsä. Pyrrhuskin sai, niinkuin S. Aur. Victor kertoo, huomata, että "Fabricius difficilius ab honestate, qvam sol a suo cursu averti possit" — "Fabriciusta on vaikeampi kääntää rehellisyydestä, kuin aurinkoa radaltaan".

Manius Curius Dentatus oli kolmasti consulina, vietti voittoriemua Samnilaisten, Sabinilaisten ja Pyrrhuksen voittamisesta. Hänestä sanoo Cicero (Cato Maj. XVI, 55): "Curiukselle, lieden ääressä" (Plutarchoksen "Catonin" mukaan nauriita paistamassa) "istuvalle, kun Samnitilaiset toivat suuren paljouden kultaa, niin työnsi hän heidät pois. Sillä hän ei sanonut olevan mielestänsä jaloa omistaa kultaa, vaan olla niiden johtajana, joilla on kultaa".

22. Qvintus Ennius, synt. v. 239 Rudiae-nimisessä Calabrian kaupungissa, kuoli v. 169 e.Kr.s. Romassa, kuuluisa Roman vanhemman tasavallan aikakaudella eläneistä runoilijoista; kirjoitti murhe- ja huvinäytelmiä; tärkein kuitenkin hänen teoksistansa oli Annales-runoteos.

24. "Agrigentilainen oppinut" on Empedokles, Graekalainen filosofi Agrigentum'm kaupungista Siciliasta, eli v. 430 paikoilla e.Kr.s.; n.s. nuoremman luonnonfilosofian edustaja. Hänen oppinsa mukaan on maailmankaikkisuudessa, paitsi alkuaineita, kaksi alkuvoimaa vaikuttamassa, nim. 1) philótes, yhdistävä ystävyys, rakkaus, ja 2) neikos, eroittava eripuraisuus, viha; jotka ovat syynä ilmiöiden alituiseen muuttumiseen.

Marcus Pacuvius, synt. Brundisium'issa v. 220, kuol. 130 e.Kr.s., etevä runoilija. Romalaisten murhenäytelmien kirjoittaja. Dulorestes-nimisessä kappaleessa on runoilija esitellyt, kuinka Orestes, kuningas Agamemnonin poika, Pyladeen, uskollisen ystävänsä, kanssa tulee Tauriaan, jonka kuningas, Thoas, maansa julman tavan mukaan ottaa heidät kiinni uhriksi Dianalle, mutta Iphigeneia, Oresteen sisar, joka oli sinne viety Dianan uhripapiksi, tunnettuansa veljensä pelastaa tämän vaarasta, jossa Pylades olisi ollut valmis menemään ystävänsä edestä kuolemaan.

28. Tarquinius Superbus, Roman viimeinen kuningas, julmuutensa ja röyhkeytensä tähden sai hän nimen "Superbus" = "ylpeä".

Spurius Cassius Viscellinus (vert. 11 l. 36) ja Spurius Maelius, kumpikin epärehellisyytensä ja kuningasvallan tavoittelemisen tähden rangaistiin kuolemalla, edellinen v. 485, jälkimäinen v. 440 e.Kr.s. Vert. m.m. Cic. In Catil. I. 1, 3.

Pyrrhus, Epiroksen kuningas, kävi sotaa Romalaisia vastaan. Nämä, vihollisinakin, tunnustivat hänen inhimillisyytensä ja rehellisyytensä.

Hannibal, Karthagolaisten urhoollinen sotapäällikkö, tuotti Romalaisille Italiassa saaduilla voitoillaan kauhua ja pelkoa, Peloituksena: "Hannibal ad portas" = "Hannibal on portilla".