Koetin koota ajatuksiani; en oikein tiennyt, olinko todella palannut.
Hän jatkoi:
"Sisar Marie-Aimée ei ole enää täällä."
Pidin sitä pahan uneni jatkona ja yskäisin herätäkseni; sitte tuijottelin tuleen ja yritin pohtia, miksi se niin pihisi. Johtajatar sanoi vielä:
"Oletteko sitten sairas?"
Minä vastasin:
"En."
Lämmin elvytti minua, ja tunsin voivani paremmin.
Käsitin lopullisesti, että olin tullut takaisin ja että olin johtajattaren luona. Minä kohtasin hänen tiukan katseensa ja muistin kaiken.
Pilkallisesti sanoi hän:
"Ettepä te ole paljoakaan muuttunut; kuinka vanha olettekaan?"