"Minkäpä sille."
"Vaan toisissa maanpaikoissa kuuluvat toisin asioitansa järjestelevän. Ja ei kuulu olevan luvallista olla tietävinäänkään niistä puuhista, ennenkuin on viety, häpeä kuuluu olevan, sanovat."
"Mitä, onhan niitä monia tapoja ja ajatuksia asioista."
"On, on, eipä siltä."
"Mitenkä teillä siellä vanhat isännät jaksavat?"
"Mikä sillä, siellähän tuo näkyy kamarissaan kököttävän."
"Liekö kolotusta vielä?"
"Tuntuivat sanovan, että ne pastorin hauteet olivat syksyllä auttaneet, vaan nyt kuuluu valittavan, että jalkoja painostaa, kuuluu veri niihin laskeutuvan. Vaan ei kuppuuttaa antanut, vaikka se Liisa Laatikko sanoi, että joka viikko olisi verta laskettava, että ei sitä verta kannata pitää enää niin vanhoissa jaloissa, se kuului painavan kuin lyijy. Vaan ei antanut kupata. Pastoria sanoi odottavansa niitä korjaelemaan."
"Elä, vai sanoi?"
"Mitenkäs se on pastorin kolotus? Vieläkö selkää luimii?"