"Ei ne itseään nukuta", sanoi pappi, "ruumis poltetaan hautaamisen sijasta".
"Vaan mitenkäs, tuota, käypi sitten sillä viimeisellä tuomiolla", kysyi
Filemoni.
"Totta tuota Luoja neuvonsa pitänee", sanoi Liena.
"Totta tuo. Niin että jos tuuliin itsensä hajoittavat ja maahan jaottavat, niin on sitä konstinsa taas sillä kokoojalla, joka heidät tuhkasta ja tomusta kokosi kerran. Vaan suuri puuha siitä Herralle annaikse, se on tietty. Ihan koituupi toinen luomistyö. En minä Luojana tuota puuhaa suotta noiden tähden näkisi. Vaan nähtävähän se on, se on tietty, että sitten tietää 'pahat panna piinahan, hyvät ilo-siahan'."
"Vieläkö te syötte", sanoi Eveliina miehille. "Siunatkaa nyt jo itsenne toki."
"Elähän manaa palaa suusta", sanoi Miinan Mooses. "Hyväpä tuo tuli vuosi."
"Tarvitseekin", sanoi Eveliina.
"Minkä puolesta erittäin", kysyi Jussi.
"Tyttäretkin kun lähtevät talosta."
"Ne tyttäret ne kalliiksi tulevat."