"Mikä, vihittää kun sattuu." Annastiina katsoi iloisesti Jussin rehellisiin, sinisiin silmiin.
"Kun sinä kerran tämmöisille puuhille rupeat."
"Vasta tämä oli ensimmäinen."
"Ja sitä olisi sinne mökille kaikenlaista puuhattava."
Liisa Laatikko ja Miina Mälli tulla hyypersivät pientareelta ja päästelivät päällyshameensa helmoja alas, joita työssä pitivät nostettuina hameenkauluksen alle.
"Mitäs nyt Jussi tuumii, kun lapsilliseksi tuli?"
"Sitä, että silkkihuivin ja sormuksen se Annastiina ansaitsisi."
"Onpa pulska poika", sanoi Liisa. "Ihan on oikeista rakennustarpeista tehty, isänsä näköinenkin on."
"Pulska on", sanoi Miina. "Kelpaapa suurempana vaikka rosvojoukkojen päälliköksi. Ensi vuonna näillä ajoin se on Loviisallakin."
"Tokko lienee."