"Ei mietitä enää", sanoi Jussi. "Ei kuin ulos!"
"Ulos, ulos, hurraa", riemuitsi Lassi ja alkoi kiireesti pukeutua.
IV.
"Arvaapas, mitä minä oikein tahtoisin", sanoi Jussi mietteissänsä eräänä iltana.
"Enpä arvaa", sanoi Lassi.
"Sitä vain, että viimeinkin oppisin oikein tuntemaan ihmisiä, sitä."
"Minäpä tunnen."
"Et tunne. Sillä aikaihmiset puhuvat toista ja ajattelevat toista. Ne kyllä sanovat, että pitää rakastaa kaikkia, että kaikki ovat samoja lapsia, mutta voiko siihen uskoa?"
"Voi, kun äiti sen sanoo."
"Mutta kun ei äiti rakasta kaikkia itsekään."