"Eikä kahta päätä", sanoi Lassi.
"Eikä kaksia kasvoja. Sen minä keksin jo silloin, kun kävin Kiljusen hakemassa kirjahyllyltä. Isä ei minua nähnyt, niin en häirinnyt häntä. Sillä jos hän olisi nähnyt, ei ole sanottu, olisinko Kiljusen saanut, se on niin repaleinen jo", sanoi Jussi.
"Mutta arvelitko silloin, että kahdet kasvot olisivat samassa päässä", kysyi Lassi.
"Niin arvelin."
"Voisi olla eri päätkin."
"Sitten pitäisi heillä olla kaksi hattua. Ja neljässä päässä neljä hattua. Mutta paljon ne silloin lukisivat, joka silmällä eri kirjaa. Isällä voisi olla silloin neljä kirjoituspöytää", sanoi Jussi.
"Jos olisi käsiä enemmän", sanoi Lassi.
"Pitäisi olla käsiäkin", tuumi Jussi.
"Se ei kuitenkaan olisi mukavaa. Se olisi liian hökkyrää. Parempi olisi niinkuin on, uskotko, näissäkin käsissä ja jaloissa on varjelemista. Ja pitää muistaa, eikö kiltteys ja tyytyväisyys ole parempi kuin ahneus", sanoi Lassi.
"Kiltteys on parempi kuin ahneus, sen tietää jokainen", sanoi Jussi.