EEDIT: Mutta häntä ei ole hyljeksittävä. Häneltä saamme eläkkeen noista kahdesta pienestä sanasta, ha-ha-haa!
LIINA: Ha-ha-haa!
EEDIT: "Rakastan sinua", sanota vain itsellesi nämä sanat, äläkä koskettele enää sitten koko kysymystä, ellet omia pyyteitäsi varten. Sanota ne vain. Sillä ei ole varaa olla ilman niitä sanoja, ei ole varaa uskoa niihin, ei ole varaa pitää niitä tosina, mutta ei ole varaa pitää niitä valheinakaan.
LIINA: Ei ole varaa.
EEDIT: Ei, sillä sehän on rahakysymys vain.
LIINA: Niin on.
EEDIT: Ja jätäpäs se huomioon ottamatta, niin näet mihin joudut, mistä leipäsi saat.
LIINA: Voi, niinkuin en tietäisi, mikä taistelu on leivästä. Ja nyt etenkin. Tämä sotahan kaikki nielee. Kunpa tämä edes loppuisi.
EEDIT: En tiedä, sitäkö toivoisi, vai sitäkö, että se yhä kestäisi.
LIINA: Mitä sanot?