LIINA: Tarkoitatko aseman orjuutusta? Tahi rahan orjuutusta ehkä? Mutta se on ihana orjuus. Kaikki pyrkivät siihen. Oo, sinä! Sinä olet mainio! Ei kukaan ole alkanut niin loistavasti kuin sinä. Millä raivolla sinä teit työtä yötä päivää! Pelkkää tahtoa oli koko mies. Minun piti salaa sinua syöttää ja salaa juottaa, ettet olisi huomannut, että sinun täytyi syödä ja juoda elääksesi. Sinä unohdit kokonaan ruumiisi, unohdit ympäristösi, ajan ja paikan. Sinä näit vain päämääräsi. Ja usko pois, että ellen minä vavisten odottanut sinua ja sovittanut hetkiä, jolloin sopi tarjota ruokaa tahi houkutella sinut nukkumaan, usko pois, sinusta ei olisi tullut mitään. Mutta minä ymmärsin sekä ruumiisi että sielusi, sinun piti saada hävitä muilta, keskittyäksesi ja kootaksesi voimia suureen tehtävääsi ja suureen kilpailuusi.
JAAKKO (työnsä lomasta): Jossa kuka tahansa voi yhtä hyvin kilpailla.
Siinä on rouva Ahlroos.
LIINA: Mutta eipäs tädillä ole kymmenettä osaa sinun omaisuudestasi.
Sinun ameriikkalainen välitystapasi oli kerrassaan mainio.
JAAKKO: Jätähän jo!
LIINA: Miten se tuotti!
JAAKKO: Minun raivoni tuotti, kostonhaluni tuotti. Pelkäsin lepohetkiä, häpeää, häpeää pelkäsin aina.
LIINA: Tahdoit kostaa. Se olikin mainio kosto. Kyllä Eedit sai katua.
Hän ei vähääkään aavistanut, miten tulisi käymään. Oo, sinua!
JAAKKO: Joutavaa!
LIINA: Ymmärrän kyllä, että tällä on laajempi merkitys kuin näyttääkään. Näin luodaan uusi sivistys. Valtaan on päässyt uusi aines, joka on likempänä kansaa, melkein ihan samaa kansaa — aluksi.
JAAKKO: Ja syö yhtähyvin kansaa ja pettää sitä.