KARHU: Ee-ep —
LAHJA: Taas olla yhteinen jonkun toisen kanssa tahi olla miehettä, se ei kävele. Mies täydentää naista, sillä nainen tarvitsee häntä — epäilemättä. Ja ketäpä hänkään rakastaisi, jos ei naista!
KARHU: Sallikaa —
LAHJA: Tietysti, odottakaa. Tulen kohta asiaan. Oletteko huomannut, että toisissa perheissä on nainen kuin höyry koneissa tahi höyrykone kokonaisuudessaan, toisissa koneen virkaa toimittaa mies?
KARHU: Epäilemättä.
LAHJA: Meillä kotona, meidän laivassa, äiti on höyrykone ja isä vain juhlalippu laivan perässä.
KARHU: Ep-epäilemättä.
LAHJA: Mutta ihmisyyden kannalta, kunhan on kone ja kunhan on lippu, sama se, eteenpäin se hyristää.
KARHU: Eh-eteen—
LAHJA: Sillä ei nainen ole koneenakaan niin mahdoton, kun sattuu.