JAAKKO: Ei se olekaan vähäinen. (Ottaa lompakostaan rahapakan.)
Kaksituhatta markkaa.
EEDIT: Minulle?
JAAKKO: Sinulle.
EEDIT: Sellainen raha minulle? Ei kai? Ne ovat narripaperia vain?
JAAKKO: Kaikki raha on narripaperia vain. (Antaa rahat Eeditille.)
EEDIT (syleillen uudelleen Jaakkoa): Kiitos, kiitos! Rakastan, rakastan, rakastan sinua! Ikuisesti!
JAAKKO: Ja minä. Olen niin onnellinen, niin kiitollinen elämälle. Olen rikas. Maailman miljoonista en tätä onneani möisi. Möisitkö sinä, Eedit?
EEDIT: Miljoonista? Tajuatkos mitä miljoona on?
LIINA: Teidän liikettänne kuului kovasti luonnistaneen. Monesko miljoona Somerolla lienee sotasaalista?
EEDIT: Sanoitko, että Aksel Somero itse nämä rahat lähetti?