LAHJA: Tietysti. — Minä, näettekö, minä olen järki-ihminen.
KARHU: Epäilemättä.
LAHJA: Ja luulen, että jos rakastun, rakastun järkevästi, ajatellen, järkikannalta, kunnon mieheen, enkä vain siihen, jolla on rahoja.
KARHU: Ep-epäilemättä —
LAHJA: Ei niin, etten ymmärtäisi niiden arvoa ja käytännöllistä merkitystä, tietysti, kaikki ymmärrän, en rikastakaan halveksi.
EEDIT: Siinä se kuultiin. Et sinäkään valintapiiriisi ihan kaikkia sulje.
LAHJA: Enhän minä siihen neekerejäkään sulje.
EEDIT: Mutta miljonäärin otat?
LAHJA: En kiellä miljonääriä onneaan koettamasta. Vaikka miljoona tuohon eteeni säkissä putoaisi, en säikähtäisi, sanoisin vain: kiitos, hyvä on. Monesti kuvittelenkin, että minulla on miljoonia.
KARHU: Kuvitteluissaan onkin rikkaampi kuin todellisessa elämässä — epäilemättä.