JAAKKO: Hän tapasi minut kadulla ja sanoi, että hän oli päättänyt ylentää palkkani. Piileekö siinä ehkä jotakin?
EEDIT: Mistä minä tiedän, mitä siinä piilee.
JAAKKO: Minä tarkoitan, että miksi hän juuri nyt palkkaani korotti?
Miksi, miksi, sano?
EEDIT: Mistä minä sen tiedän. No, nythän sinulla ei ole niin suurta puutetta enää.
JAAKKO: Meillä ei ole ollut puutetta. Meillä on ollut varoja sen verran kuin olemme tarvinneetkin.
EEDIT: Itsellesi tarvinnut. Mutta minusta ei. Minä sanon, minä en tätä puutetta hyväksy. Se on häpeällistä. Me olemme ja pysymme narreina. Minä sanon, saat katsoa eteesi, jos tahdot. Minä tahdon elää.
JAAKKO: Someroko sen ajatuksen tartutti sinuun?
EEDIT: Mustasukkainen! Ja olisiko se sinusta niin vaarallista?
JAAKKO: Eikö ole vaarallista?
EEDIT: Älä kiihdy suotta.