JAAKKO: Kuka siitä sanoi?
EEDIT: Somero itse, kukas muu.
JAAKKO: Milloin tapasit hänet?
EEDIT: Eilen viimeksi.
JAAKKO: Tapasit eilen? Taaskin?
EEDIT: Tapasin. Oliko siinä ehkä pahaakin? Saan istua aina täällä kotona ja odottaa sinua. Kun tulet, saan syödä kiireessä kuivan leipäpalan kanssasi. Kysytkö sinä, mitä olen tehnyt ja millä aikani kuluttanut? Kysytkö, pysyykö minun sieluni yhtä puhtaana ja synnittömänä kuin sinun? Kysytkö, mitä minulle tämä kieltäymys ja teeskentely maksaa?
JAAKKO: Teeskentely? Mitä tarkoitat?
EEDIT: Sitä, mitä sanon. Saan pakottaa itseäni tähän hyvyyteen, tähän rakkauteen. Miksi? Jokapäiväisen leipäni tähden, siksi, siksi, että minulla ei ole varoja pitää sieluani yhtä kirkkaana ja puhtaana kuin sinulla.
JAAKKO: Sinä et tajua mitä puhut.
EEDIT: Tajuan liiankin hyvin. Sanoinhan sen jo kerta ennenkin.