JAAKKO: Se on totta.
EEDIT: Joudu.
JAAKKO: Hyvästi. Minä rakastan sinua, minä rakastan sinua. Olet kuitenkin vain lapsi, joka et elämästä mitään tiedä, lapsi, joka leikit ihmissydämillä, kun luulet rahoilla leikkiväsi.
EEDIT: Hyvä, taidan olla — jouduhan!
JAAKKO: Sano minulle hyvä sana!
EEDIT: Myöhästyt.
JAAKKO: Minä myöhästyn, mitä siitä, sano, minä lähden heti!
EEDIT: Oletpa lapsellinen, — rakas ystävä!
JAAKKO: Miten sinä sanot sen. Mieleni on raskas. Sulje hyvin ovet.
EEDIT: Jos myöhästyt, jos tulet ennen huomisiltaa kotiin, soita, älä avaa avaimellasi, säikähtäisin, olen tullut niin pelkuriksi.