KATARIINA: Minulla on asioita ensin.
EEDIT: Isä saattaa sinut, no, joutukaa. (Hermanille.) Tarjoa käsivartesi kadulla, äiti on väsynyt, ei se ole ihmekään, rahahuolet painavat. (Äidille.) Anna ruokaa isälle. Kas niin, hyvästi. (Työntää heitä etehiseen.)
HERMAN: Hyvästi. (Menevät.)
Kohta tulee Somero. Eedit aukaisee oven.
SOMERO: No, tässä nyt olen.
EEDIT: Minä näen.
SOMERO: Tahdoit, että tulisin tänne. Olen tullut.
EEDIT: Minä näen.
SOMERO: Mitä tahdot, teen.
EEDIT: Minä näen.