KYÖKIN PUOLELTA
— Amaliaa-a.
— Mitä, ruustinna?
— Amalia on hyvä ja jättää paikalla ne työt sikseen ja tulee ylös.
— Tuossa paikassa, kun vain nämä kastrullit huuhtaisen.
— Jätä vaikka siihen.
— Noo?
— Kuule, pistä sukkelaan kahvipannu tulelle. Siellä sisällä on, noo — arvaapas nyt?
— Enhän minä mistä arvaa.
— Arvaa nyt vain. Tahi sanonko minä? Su-su-sulhasia.