"Valehdellutpa on", nauroi Anna. "Kenen kanssa ne muka kuuluttivat?"
"No, tämän Aapon."
"Ha-ha-haa", sekös Annaa nauratti. Hän kuivasi huivinnurkalla silmiään.
"He-he-hee."
"Mitäs tämä Aappo itse siihen sanoo? Kirkossahan se oli Aappokin. Mitäs se itse sanoo tämä sulhanen? Liehän toki kuullut?"
"Sano noille, kun eivät usko, sano", sanoi Lassi, joka rupesi jo epäilemään, että mitä tässä oikein oli.
"Mitä tuossa sanomista", sanoi Aappo. "Miksipä ei olisi kuulutettu? Kun Lassi sen jo tuntui sanoneen, niin mikäs, mitäpä syytä on kellään rehellisen miehen sanoja epäillä."
"Vai kuulutettu", Maija löi käsiään yhteen. "Tätä Aappoa ja Annaa kuulutettu?" Anna veti huivia silmilleen. "Osasipa olla tämä Annakin tietymätön", ihmetteli Maija.
"Mistäpä se Anna tiesi", sanoi Aappo. "Vasta kai Anna sen nyt kuuli."
"Jottako ei tiennyt? Mitenkä Aappo sen sitten järjesteli?"
"Sitä vartenhan ne on papit, jotta ne ne asiat järjestelevät, jos niin sattuu ja tarve vaatii."