Ja siihen se isännältä jäi. Sanoihan sitten pihamaalla, kun näki
Leenakaisan:
"No, oikeinko sitä naimaan?"
"Mitäs."
"Kun tuota olet tuon näköinenkin."
"Mitäpä kukaan näölleen. Lukihan se isäntä Jumalan sanasta viime sunnuntaina, että taitaako joku enää äitinsä kohtuun takaisin mennä ja sieltä jälleen ulos tulla — että minkäs minä tälle näöllekään."
"Mitä tuosta maitoparrasta on sinulle mieheksi."
"Toverin minä siitä, en minä miestä. Miehiä on ollut ja saa aina."
"Mitä sitä toverilla maaton?"
"Lapsia on ruttoisampi yhtenä elätellä. Ja siitä se Petter miehistyy, kun minä sitä syötän. Ja syötetään vielä Pekka Ratinenkin, sanokaa se vain sille."
"Jokohan syöttäisitte?"