TOPIAS: Onpas liikaa rahaa maailmassa. Höö. Vaan sitten se akka kehuu, kun paranee, että olipas ukolla hätä. — Ei, hyvä ihminen, anna olla.
AMALIA (kiirehtien): Lähde, hyvä veli, elä siinä enää viroittele.
TOPIAS: Kehuu, kehuu se pakana. Hee. Eikös tehnyt minulle viimeistä tepposta, teki, tekipähän tepposet akka. (Menee Oljanderskan työntämänä ulos.)
AMALIA (huutaa ovesta): Joutukaa, joutukaa, Tuomas.
IV KOHTAUS.
Tuomas Lukasson tulee kantaen kaksikorvavakkaa, jossa on seppeleitä. Oljanderska hakee portaat, alkavat asetella seppeleitä ikkunoiden yläpuolelle.
TUOMAS: Ottakaas tästä, Amalia hyvä.
AMALIA: Hyvä — sanoo: "Amalia hyvä."
TUOMAS: Sanoo, ja sanoo vielä, että oma Amalia.
AMALIA: Hee — "oma Amalia". Todellako?