"Täytyy."
"Ei täydy, ota minut syliisi ensin."
Paidan läpi tuntui hänen ruumiinsa lämpö.
"Tukkasi on ihmeellinen, se kun kimmeltää."
"Sinä sotket sen. Ei saa sotkea."
Aliina nirpisti huuliansa, ja silmät loistivat.
"Se on veressä hänellä tuo — ihanaa — kunhan ei pilaantuisi, että jaksaisi kauemminkin viehättää", ajatteli Herman katsellessaan häntä.
"Tule tänä iltana, tuletko?"
"En tiedä, riippuu —"
"Ei saa riippua!"