Asettuvat istumaan.
EKBOMSKA (kyökin ovelta): Eliina, tuopas niitä viinipulloja joku tänne. Kummit täällä vain ovat. Tuohan, lapsi. (Toisille.) Ei tässä pitäisi liikettä ennen illallista olla. Ja omaa viiniähän se on. Kauppiaan itsensä antamaa.
EEVERTTI: Sinua rakastan.
EKBOMSKA: Aina sinä osaat sopivassa tilaisuudessa oikean sanan löytää.
EEVERTTI: Mitä tunsi mieleni, sanoiks' ei saa kieleni.
EKBOMSKA: Vaan on kuin kuorma olisi pois päältäni pudonnut, kun tyttö on turvattu.
MIINA: Hyvä mieskin sattui, paras koko tällä paikkakunnalla.
EKBOMSKA: Ja kymmenen peninkulman alalla.
MIINA: Vaan kauppias siitä elämän nostaa, kun sosialistille annat.
EKBOMSKA: Ptsit — ei hölyksi nosteta asiaa vielä, ennenkuin lakko on loppunut. Sitten julki kihlaus julaistaan.