KIRSTI, Se hyvä. Entäs se rokki?
NOKKI. No, sen puhdistin ja heitin omaan naulaansa. Kyllä herra sen siitä löytää.
KIRSTI (katselee ympärilleen). Se hyvä. Juodaanko tässä talossa aamulla kahveeta leivän kanssa?
NOKKI. Ei, kun vehnäsen kanssa, ja vehnäspakat ovat niin ohkaset että kärpänen läpi lentää.
KIRSTI. Se hyvä. Milloinka rouva aamulla ylös nousee?
NOKKI. Silloin kun unestaan heräjää — ihan samaan aikaan kun ennenkin.
KIRSTI. Se hyvä. Jokohan menen kahvia keittämään?
NOKKI (tuskastuneena). Eihän tuossa näytä olevan muutakaan työtä.
KIRSTI, Se hyvä. (menee; mennessään kaataa ympyriäisen pöydän kirjoineen). Se hyvä! (peljästyneenä pois).
NOKKI. Niin! (jäljitellen). Se hyvä! — Senkin köntys! (Juoksee ovelle). Laita luusi tänne saattamaan kaikki paikoilleen!