TEOFILUS (nolona). No sapperment tokkiisa. Ihan näet unohdin järkinään.
Sieliähän ne ovat Stellan puhdistettavina! Voi sitä huonoa muistia.
(Menee kamariin).
ELVIRA (laittaa pukuansa). No hyvä kun tulit ja hätään jouduit! Ties mimmoinen olisi ollut joulu! Voi voi voi! kun tuo herrakin on aina hölläkässä.
HESSU. Kyllä olisi vainenkin ollut! Jo ne nyt olisivat itkeneet Lonkankin lapset! (söpöttää). Kuivalaiskakin sitä valitti: herra otti heidän puodistansa eilen kolmen markan punssi-putelin ja näki ikkunasta kuinka rouva ja minä jyrrättiin pyykkisaavia rantaan ja sieltä kotiin! Ihan surkutteli sekin, puolet putelin hinnasta olisi riitänyt hyvin hyvästi apulaisnaiselle maksaa, niin ei rouvan olisi itsensä tarvinnut mennä rantaan pyykkiä sotkemaan, niin pakisi Kuivalaiska ja sen hän sanoi oikein niinkuin minun suustani ikään.
ELVIRA (nolona). Kyllä tästä pian kurjuus loppuu, kuhan saan kankaan valmiiksi. Sitten panen huivia ja ne kulkevat kaupaksi ikään kuin siivillä! Ajattele markka kappale! Ei sitten ole mitään hätää!
HESSU (iloisena). Ei ole hätää! huusi timpermanni putosi telineiltä alas!
ELVIRA. Tuo nyt ne tähde-laudanpalaset sieltä liiteristä, että kahvi kiehuisi! Pian tulee Stella ryökkinä kotia ja tuopi tullessaan kaikenlaista kapusta ja ainetta kotiin, joten todellakaan ei ole mitään hätää nyt enään!
HESSU (lyö käsiään yhteen). Voi riemun päivää tätä, ei nyt ole mitään hätää! (juoksee ovesta ulos ja tulee rientäen lyöden käsiään yhteen). Valoherran hevonen on pihamaalla. Voi sinun tokkiisa. Se Tella-ryökkinän sulho! Nyt se jo tuli kun tulitin Valoherra!
ELVIRA (korjailee hapuillen ympäri huonetta hätääntyneenä mitä käsiin sattuu). Mene kiiruusti auttamaan! Tuo matkakapineita! kanna, kanna! (juoksee kamarin ovelle, huutaa) Teffi! Teffi! Valo tulee! Riennä nyt jo auttamaan! Valo tulee! (Ovessa kantaa Hessu matkalaukkua ja eräs matkustavainen herrasmies remmissä pienempää matkapakkaa. Teofilus juoksee kantaen paperikääröä, huutaa:) Valo tulee! Voi, Valo tosiaankin tulee! —