— Kuinka täti tietää? Onko täti kuullut hänen käynnistään? — Airin äänessä oli kuin pelkoa.
Ilona katseli häneen levollisesti, suuri rauha katseessaan. — Minä aavistan jotain sen perustuksella mitä olen sattunut kuulemaan. Siitä pojasta huolehdin minä.
Syntyi äänettömyys, jota ei kukaan rohjennut keskeyttää. Maija painui vain likemmäksi Ilonaa ja Alli tunsi isän hengen läheisyyttä.
Rakkauden suuri, kaikki voittava voima kosketti pyhäisellä henkäyksellään jokaisen sisintä.