»Onko pastori kenties ollut sairaan luona?»
»Kyllä mieheni vasta kävi erään vanhuksen luona, mutta —»
»Missä se oli?»
»Niemelän torpassa.»
Lääkäri kävi vakavan näköiseksi.
»Mitä, mitä te tarkoitatte?» Eevi tarttui hänen käteensä.
»Siinäpä onkin syy. Huhtikuussa kuoli siellä lapsi kuristustautiin.»
Eevi ei kuullut sen enempää. Kirkaisten heittäytyi hän polvilleen Viljon vuoteen viereen, ja lääkäri, joka näki, ettei hän tässä sen enempää voinut, poistui luvattuaan tulla pian takaisin. Silloin vanha Maija läheni vuodetta hiljaa kuiskaten: »Hyvä rouva, rauhoittukaa toki, kyllä se vielä paranee, ei saa surra ennen aikaa! Tulisi rouva nyt ottamaan vähän kah — —»
»Pois!» Eevi kääntyi häneen selin, eikä Maija enää uskaltanut lähestyäkään.
Sillävälin oli Heikki levottomana kiirehtinyt kotiin rippikoulusta ja astui huoneeseen. »Miten on Viljon?»